Luominen

Lydneyssä (Gloucestershiressä, Englannissa)^20,21 sijaitseva merihirviötä esittävä mosaiikki on peräisin neljänneltä vuosisadalta.

Dominic Statham

Kuva 1. Varhainen mesopotamialainen sylinterisinetti

Monien museoissa esillä olevien muinaisten esineiden joukossa on pieniä sylinterimäisiä esineitä, joita lävistää keskiakselin suuntainen pieni reikä. Sylinterin ulkokehälle on kaiverrettu erinäisiä kuvia. Kun niitä pyöritetään märän, muotoutuvan saven päällä, ne jättävät painauman samalla tavalla kuin rullattavat leimasimet jättävät mustejäljen paperille. Usein niihin viitataan nimellä ”sylinterisinetti” (päinvastoin kuin ”sinettileimasin”) ja niitä on käytetty asiakirjojen todentamiseen, omistusoikeuden osoittamiseen tai esineiden koristamiseen. Erityisen mielenkiintoinen esimerkki sijaitsee Louvren museossa Pariisissa¹ (katso kuvat 1 ja 2). Se on tehty jaspiksesta ja se löydettiin Urukista, Mesopotamiasta (nyk. Irakista).

Urukin rauniot olivat aikanaan suurenmoisia rakennuksia, jotka olisivat olleet samaa tasoa nykyisen eurooppalaisen arkkitehtuurin kanssa. Sieltä on löytynyt paljon esineistöä, mukaan lukien esineitä, joissa on ollut painaumia sylinterisineteistä. Usein niissä kuvataan kesytettyjä tai villejä eläimiä symboloimaan voimia, jotka korottavat tai uhkaavat ihmiselämää. Joissakin näkyy eksoottisia olentoja, kuten esimerkiksi kuvissa 1 ja 2, joita professori-arkeologi Anton Moortgat kuvaa ”käärme-lohikäärmeksi” (keskeinen pitkäniskainen hahmo) ja ”leijonapäiseksi kotkaksi” (aarnikotkaksi; näkyy lentämässä ”käärme-lohikäärmeiden” pyrstöjen välissä).²

Kuva 2. Kuvan 1 sylinterisinetin jälki

Maallisen maailmanhistorian mukaan dinosaurukset elivät ja kuolivat miljoonia vuosia ennen ihmisten olemassaoloa. Tämän näkemyksen hyväksyminen asettaa tietenkin Raamatun epäilyksenalaiseksi opettaessaan, ettei maailma ole miljoonia vuosia vanha ja että Jumala teki maata asuttavat olennot (mikä käsittäisi myös dinosaurukset) yhtä aikaa Aadamin ja Eevan kanssa kuudentena luomispäivänä (1. Moos 1:24–28). Lisäksi Raamattu opettaa, että jokainen ilmaa hengittävä eläinlaji oli edustettuna Nooan arkissa ja että sekä ihmiset että dinosaurukset asuttivat maailman uudelleen vedenpaisumuksen jälkeen (1. Moos. 7:2–3 ja 8:17). Siksi odottaisimme löytävämme lähihistoriasta todisteita dinosauruksista elämässä ihmisen rinnalla – ja niitä tosiaan löytyykin runsaasti.

”Lohikäärmeet” on yleismaailmallinen teema kautta maapallon. Se esiintyy vahvana monissa eri kulttuureissa monen ihmishistorian aikakauden aikana. Selostuksia lohikäärmeistä löytyy niin Kiinasta, Australiasta, Afrikasta, Euroopasta, kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikastakin. Lohikäärme on legenda joka puolella! Mielenkiintoista kyllä, näiden lohikäärmeiden kuvaukset ovat hyvin samankaltaisia maasta maahan ja heimosta toiseen – isoja liskoja, joilla on suomut; jotkut lentävät, jotkut eivät; jos ne lentävät, niillä on lepakkomaiset siivet; jotkut sylkevät tulta; niillä on terävät hampaat ja kynnet – usein kolme varvasta kuten petojalkaisilla dinosauruksilla.^3,4

Kuva 3. Kaiverruksia piispa Bellin haudalla Carlislen katedraalissa Isossa-Britanniassa.

Muinaiset kirjailijat, kuten Kreikkalainen historijoitsija Herodotos⁵, Apollonios Tyanalainen⁶ ja Marco Polo⁷ antoivat yksityiskohtaisia kuvauksia olennoista, jotka muistuttavat läheisesti dinosauruksia ja lentäviä liskoja, joita on rekonstruoituina museoissamme. Mesopotamialaisen legendan mukaan muinainen Urukin kuningas Gilgamesh tappoi ystävänsä Enkidun kanssa hurjan olennon nimeltään Khumbaba (tai Humbaba).^8,9 Tämä hirviö eli setripuumetsässä ja sillä sanottiin olevan lohikäärmeen muoto, myrskyn ääni ja se sylki tulta.¹⁰ Sitä kuvattiin myös pitkäpyrstöiseksi ja sillä oli tarttumakynnet jaloissa.¹¹ Monet muinaiset esineet kuvaavat toisia dinosauruksien kaltaisia olentoja, kuten Palestrinan Niili-mosaiikki,¹² pompeijilaisen lääkärin seinämaalaus,¹³ kivikaiverrus Kambodžan Angkorissa¹⁴ ja messinkikaiverrukset piispa Bellin haudan ympärillä Carlislen Katedraalissa (katso kuva 3).¹⁵

Kuva 4. Brachiosauruksen pronssinen luuranko Chicagon luonnontieteellisen museon edessä

Yksi hieman tyylitelty esimerkki on kuvassa 1 nähtävä sylinterisinettiin kaiverrettu ”käärme-lohikäärme”. Pitkä kaula ja pitkä pyrstö ovat monen fossiilirekisteristä löytyvän ”liskohirviön” tuntomerkkejä, kuten esimerkiksi Tanystropheusella ja Brachiosauruksella (kuva 4). Olennot kuvataan ”kaulailemassa” samalla tavalla kuten nykypäivän eläimistä esimerkiksi kirahvit. Mielenkiintoista kyllä, dinosauruksien kaltaiset olennot nähdään käyttäytymässä samalla tavalla muissakin muinaisissa taideteoksissa, kuten Narmerin Paletissa (kuva 5), kaiverruksissa piispa Bellin haudalla (kuva 3) ja roomalaisessa mosaiikissa (otsikkokuva). Ensimmäisen vuosisadan luonnontieteilijän Plinius vanhemman mukaan Etiopian lohikäärmeet nähtiin usein ”toisiinsa kietoutuneina ja yhteenpunoutuneina”.¹⁶ Vaikka ensinäkemältä onkin outoa, ”käärme-lohikäärmeen” jaloissa olevat kynnet kuvassa 1 esittävät luultavasti tyyliteltyä muotoa todellisuudesta, koska sauropodi-dinosaurusten jäljissä on tavattu kynsien painaumia.¹⁷ Esimerkiksi Saltasauruksen ja Camarasauruksen jalat on esitetty piikikkäiden ulkonemien kanssa.^18,19 Pullistuvat lihakset ovat myös tyypillisiä nykyisissä dinosauruksien rekonstruktioissa.

Kuva 5. Narmerin Paletti

On vaikea ymmärtää, kuinka muinaisten aikojen taiteilijat olisivat tuottaneet niin hyviä esityksiä historian suurista matelijoista, jos he eivät joko olisi nähneet niitä itse tai heillä ei olisi ollut silminnäkijöiden antamaa tarkkaa kuvausta niistä. Nykyajan paleontologeilta meni vuosikymmeniä, että he pystyivät rakentamaan uskottavan rekonstruktion näistä suurenmoisista eläimistä. Nämä historialliset kuvaukset ”lohikäärmeistä” ja ”hirviöistä” vahvistavat Raamatun todistuksen siitä, että dinosaurukset elivät ihmisten rinnalla lähihistoriassa ja osoittavat vääriksi evoluutioon uskovien väittämän, että dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten.²²

DOMINIC STATHAM, luonnontieteiden kandidaatti, teollisuusopintojen diplomi, insinööritieteen ja teknologian instituutin jäsen, insinööri (C.Eng)
työskenteli 25 vuotta insinöörinä ilmailu- ja autoteollisuudessa. Hän on nykyään puhuja ja kirjoittaja Ison-Britannian ja Euroopan Creation Ministries Internationalissa.