Carl Wieland
Yksi viheliäisimmän monimutkaisista matemaattisista laskentatehtävistä on niin sanottu ”Matkustavan kauppamiehen ongelma”. Tehtävänä on löytää lyhin kulkureitti annettujen paikkojen (esimerkiksi kaupunkien) välillä, joiden etäisyydet toisiinsa tunnetaan, ja joissa jokaisessa on käytävä, mutta vain yhden kerran. Kun sijaintipaikkojen lukumäärä kasvaa kourallista suuremmaksi, ongelman monimutkaisuus lisääntyy dramaattisesti, tyrmistyttäviin mittasuhteisiin.
Sellaiset laskutehtävät ”pitävät supertietokoneet kiireisinä päiväkausia”, sanoo Lontoon yliopiston professori Lars Chittka1. Kuitenkin tuon yliopiston tiedemiehet ovat tietokoneella luotujen keinotekoisten kukkien avulla todenneet, että mehiläiset oppivat ratkaisemaan sellaisia ongelmia tehokkaasti ja äärimmäisen nopeasti.2 Ne ovat ensimmäisiä eläimiä, joilla on todettu tämä kyky – ja ne ratkaisevat tehtävän, vaikka sijaintipaikkoja on satoja.
Chittka sanoo, että mehiläiset kykenevät ”liittämään yhteen satoja kukkia tavalla, joka minimoi matkaetäisyyden, ja löytämään sitten luotettavasti tiensä kotiin – ei vähäpätöinen saavutus, jos aivosi ovat nuppineulan pään kokoiset!” Keinotekoisia tietokoneen ohjaamia kukkia käyttäen tutkijat havaitsivat, että mehiläiset kykenevät tähän, ”vaikka ne toteavat kukkien olevan erilaisessa järjestyksessä”.
Dr Mathieu Lihoreau, yksi tutkimuksen kirjoittajista, sanoo tämän osoittavan, että huolimatta aivojen hermosolujen rajallisesta määrästä, mehiläisillä selvästi on ”edistyneitä kognitiivisia ominaisuuksia”.
Tutkijat toivovat, että jonakin päivänä olisi mahdollista ymmärtää, kuinka niin hämmästyttävät käsittelyominaisuudet saadaan aikaan näennäisesti niin vähäisellä ”laitteistolla”.
Parhaat tietokoneiden laiteinsinöörit ja ohjelmoijat eivät toistaiseksi ole pystyneet suunnittelemaan supertietokonetta, joka olisi mehiläisen ”edistyneen” laskentatehokkuuden veroinen, sen aivojen tilavuustehokkuudesta puhumattakaan. Mitä tämä kertoo mehiläisen suunnittelijasta? Tämän ymmärtämiseen ei tarvita kummoisiakaan matemaattisia laskutaitoja (Room. 1:20).
- Tiny brained bees solve a complex mathematical problem, Queen Mary—University of London, www.qmul.ac.uk, 25. lokakuuta 2010.
- Lihoreau, M., Chittka, L. ja Raine, N., Travel optimization by foraging bumblebees through readjustments of traplines after discovery of new feeding locations, The American Naturalist 176(6):744–757, 2010.
Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla.
Otsakekuva ©:
vasemmanpuoleinen mehiläinen: iStockphoto.com/vicv
oikeanpuoleinen mehiläinen: iStockphoto.com/tobkatrina
